Tallan liimaus. 12-reikäinen talla mahdollistaa kielen kiinnittämiselle useampia vaihtoehtoja. Erilaisilla solmuilla voidaan lisätä tai vähentää kielen jännitettä. Samalla kielen tallaan välittämä resonaatio muuttuu.

Väriä pintaan, jonka jälkeen vielä käsittely sellakalla.

Eebenpuista kaulaa nauhoitetaan. Kitaran vire on pitkälti tästä työvaiheesta kiinni.

Kielten värähtely siirtyy tallan välityksellä kopan resonaatioksi ja kuultaviksi ääniaalloiksi. Tämän huomaamattoman osan mittasuhteet, materiaali, tiheys jne. vaikuttavat lopulliseen sointiin erittäin paljon.

Käsintehdyn flamencokitaran kaula ja kaulaliitos tehdään yksilöllisesti. Tämä työvaihe on ratkaiseva soittimen painopisteen ja soitettavuuden kannalta.

Kopan kantit viimeistellään ja viilataan. Kitaranrakentajan kädenjäljen tunnistaa hyvin  käsin tehtävistä kanttinauhoista. Mittasuhteiltaan matemaattisesti täydellisen Menduiña -systeemin mukaisen kitaran muotoa painottaakseen David Jiménez Rodríquez käyttää linjoja korostavaa koristeetonta nauhaa. Esteettisten syiden lisäksi nauha vahvistaa saumaa. Liitoksen suhde resonoivaan ohueen kanteen ja pohjaan luo osaltaan flamencokitaran kopalle yksilöllistä sointia.

Kaulan työstö on todellinen taidonnäyte, joka vaatii työstämisen lisäksi puun lukemisen taitoa jo materiaalien valintavaiheessa. Käsin tehdyn kitaran uniikkius näkyy ja tuntuu ehkä eniten juuri kaulassa. Lavan pään muodoilla on enemmän esteettisiä ja kitaranrakentajan filosofiaan viittaavia tarkoitusperiä.

Kopan muodot tehdään perinteisellä tavalla muotilla ja puuta lämmittämällä. Pohja, kyljet ja kansi liitetään toisiinsa.